Andrei Tarkovski jätti pysyvän jäljen maailmankulttuuriin ja niihin, joiden kanssa työskenteli. Esimerkiksi ruotsalainen näyttelijä Erland Josephson kirjoitti Tarkovski-yhteistyöstään muistelmat ja näytelmän, jonka Jouko Turkka maaliskuussa ohjaa Turkuun.

Tarkovskin elokuva Stalker (1979) nosti Strugatskin veljesten tieteisromaanin (1972) korkeampaan tai hengelliseen säätyyn, joka velvoittaa. Vaikka Mikko Viljasen kirjoittama teatteriversio perustuu romaaniin, Mikko Kannisen siitä ohjaama esitys pyrkii tavoittamaan jotain suurempaa, lausumatonta.

Avaruuden matkalaiset käväisivät joskus Maassa ja jättivät jälkeensä Vyöhykkeen. Vyöhykettä ei Maan tiede pysty selittämään. Onko Vyöhyke esimakua Maan tulevasta valloituksesta vai pelkkä avaruusväen satunnainen piknikpaikka? Stalkerit hakevat salaa Vyöhykkeen esineitä. Stalkereiden lapset (Aino Uski) kärsivät geenien mutaatioista.

Esitys tavoittaa lausumattoman kahdella jännittävällä tavalla. Vyöhykkeellä täytyy kulkea kaikkea muuta kuin suoraviivaisesti, koska sen tappavat voimakentät vaihtavat alituiseen paikkaa. Esityksessä liike on Kati Kallion koreografiaa. Tietysti, heti kun sen näkee, tajuaa, että noin Vyöhykkeellä täytyykin liikkua.

Toinen huikaiseva hetki on lopussa, kun tiedemiehet (Henry Hanikka ja Lorenz Backman) uskaltavat ylittää ihmiskeskeisyyden. He kysyvät, miten Vyöhyke tajuaa meidät. He suostuvat ajattelemaan, että paikalla on tajuntansa, joka voi määritellä ihmiset. Seuraa pitkä jakso peräseinälle triptyykkinä heijastettua Pink Twinsin videota ja musiikkia.

Pink Twins eli veljekset Juha ja Vesa Vehviläinen raaputtavat kuva-aiheita tietokoneella geometrisiksi kuvioiksi tai värien kohinaksi, samalla kun musiikki sykkii ja ujeltaa. Galleriassa he eivät juuri näytä alkukuvaansa, mutta tässä toistuvat maisemat järvineen ja latoineen. Ne vilahtavat kadotakseen käsitellyiksi abstraktioiksi.

Vaikutus on hurja. Siinä kansallismaisema määrittelee itseään, kamppailee toistoaan vastaan, tarkentaa ulkonäköään, on tietoinen sekä manipulaatioistaan että tavoista, joilla ihmiset niitä heijastavat. Vyöhyke-triptyykki mullistaa (sielun)maisemanne!

Circus Maximus -ryhmä esittää Stalkeria Helsingin kaupunginteatterissa 4:nteen joulukuuta ja Tampereella työväen teatterissa helmikuun puolivälistä.